Yhdeksän viikkoa mittariin

Pelottaa melkein sanoa, mutta rakastun pentuun päivä päivältä enemmän. Toivon koko sydämeni pohjasta, ettei mitään tulisi meidän tielle pilaamaan tätä fiilistä. Lotto on varsinainen sydäntenmurskaaja ja ihastuttaa kaikkia hirmuisella avoimuudellaan ja sosiaalisuudellaan. Lotto on ollut reippaana tekemässä tuttavuutta keskellä vilkasta lapsilaumaa ja toisaalta juossut vanhainkodin käytävillä tutustuen jokaiseen vastaantulevaan vanhukseen onnensa kukkuloilla häntä vispaten. Lotto on päässyt myös tutustumaan monenlaisiin koiratuttavuuksiin ja on silläkin saralla todella sosiaalinen. Yrittää saada välinpitämättömätkin koirat leikkimään, mutta toisaalta uskoo, jos aikuinen koira ei siedä pennun silmille hyppimistä. Toisten pentujen kanssa painiessa on välillä tunteet olleet pinnassa puolin ja toisin, mutta hyvin on niissäkin tilanteissa oppinut konfliktinratkaisukykyä ilman, että ihmisen olisi tarvinut puuttua.

Treenihallin sisä- ja ulkopuolella on tullut käytyä useita kertoja ja alkuun epäilyttävä muiden koirien haukkuminen on tullut jo siedettävämmäksi. Viimeksi hallilla päästiin jo pienen pentutreenin makuun, vaikka hallissa oli agilitytreenaajia samaan aikaan mekkaloimassa. Lotto pääsi viikonloppuna myös ensimmäistä kertaa "päivähoitoon" ja kaupunkiympäristö sekä kerrostalo-asuminen tarjosivat paljon uusia kokemuksia maalaispennulle. Reippaana oli kuulemma matkustanut hississäkin kuin vanha tekijä. Lotto vaikuttaa tällä hetkellä todella avoimelta, mutta järkevältä pennulta. Se harkitsee ennen kuin tekee, mutta on avoin uusia asioita kohtaan. Se on hirmuisen iloinen ja sosiaalinen tapaus. Kaikki paikat, missä pääsee tutustumaan uusiin koiriin tai ihmisiin, eivät voi olla muuta kuin kivoja.


Kaikkein tyytyväisin olen siihen, että kahden viikon aikana olen saanut ruuan arvoa nostatettua huimasti pennun silmissä (tai täysi kotiutuminen on saanut ruokahalun eri ulottuvuuksiin). Nyt voin jo palkata omallakin ruualla ja ruokailut ovat sujuneet paljolti uutta samalla oppien. Lotto tuntuu oppivan todella nopeasti ja on alkanut pikkuhiljaa sisäistää tarjoamisen ideaa. Keskittymiskyky on vielä pentutasoa, joten itselleni koitan muistuttaa treenihetkien aikatauluttamisesta ja pätkittämisestä. Lotto myös leikkii kivasti ja kahden lelun leikkikin on ollut melko sujuvaa. Välillä tietyssä mielentilassa on tullut kunnon ärinät päälle taisteluleikeissä, joten taistelutahtoa kyllä tuntuu löytyvän hyvin. Lotolla on muutenkin asenne kohdillaan ja esimerkiksi jo tutuksi tulleessa käsi- tai alustakosketuksessa saattaa juosta kunnon voimalla targetille. Tosin tämän kääntöpuolena pientä turhaumaääntä on jo päässyt ilmoille, jos ei ole heti ollut perillä siitä, mitä pitäisi tehdä.

Lotto vaikuttaa joissain tilanteissa melko itsenäiseltä menijältä, mutta kaikesta huolimatta ainakin vielä ottaa mukavasti kontaktia ja kutsuttaessa juoksee täysiä luokse. Se vaikuttaisi tällä hetkellä tähänastisista koirista miellyttämisenhaluisimmalta ja jos on jostain luvattomasta tekemisestä saanut palautetta, on se mennyt kyllä hyvin perille. Se on myös tähänastisista koirista selkeästi energisin ja vähäunisin pentu. Yöt nukkuu kokonaisuudessaan todella hyvin, mutta päivällä nukkuminen on mielestäni melko vähäistä ikä huomioonottaen. Tämä onkin asia, johon olen koittanut kiinnittää huomiota jo alusta alkaen ja  rauhoittumisen opettelu on treenilistalla ihan kärjessä. Eloisuutta ja touhukkuutta ei kyllä puutu, Lotto tykkää myös yksinään touhuilla ja viihdyttää itseään.


Melkeinpä ainoita asioita, joihin olen joutunut nyt puuttumaan toistuvasti on Kujeessa roikkuminen. Lotto kirjaimellisesti roikkuu Kujeen kaulassa tai korvissa ja retuuttaa vähän turhan villisti. Tähän Kuje ei ole virkannut itse mitään, vaikka tehokkainta palautteen olisi tulla siltä suunnalta. Niinpä olen joutunut puuttumaan siihen, jotta Kujekin saa olla välillä rauhassa ja meno ei menisi liian villiksi. Lotto on myös leikkiessään ruvennut melko voimakkaasti näyttämään bc-taipumuksia: käyttämään silmää, painumaan maihin vaanimaan ja juoksemaan toisen koiran eteen pysäyttääkseen sitä. Tämäkin on asia johon olen nyt pohtinut puuttuvani, jos meno alkaa mennä liian kyttäyslinjalle. Kuje ei ole koskaan toisiin koiriin näyttänyt mitään paimenkoirataipumuksia, joten sinällään uuden asian äärellä ollaan tässä. Vietikäs tapaus tämä tuntuu olevan kaikin puolin, mikä ei todellakaan ole kuitenkaan huono asia. Innoissani kyllä odotan pennun kasvamista ja yhteistä tulevaisuutta arkielämässä ja harrastusten parissa. Tuntuu, että olen saanut käsiini pienen (oikeasti melko ison, tänään punnittuna jo 5,7kg painoisen) hiomattoman timantin! <3

Kommentit