Tietämättömyys on pahinta

Kuje on ollut nyt vajaa kaksi viikkoa epilepsialääkityksellä, mutta tällä kertaa lääkitys ei ole helpottanut oireita, vaan oireilu on melkeinpä mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Tuntuu, että ollaan umpikujassa, mistä ei tunnu olevan poispääsyä. Kuje on myös todella ahdistunut; tuijottelee päivittäin useita kertoja seiniä, piippailee, tuhoaa, läähättää jatkuvasti hereillä ollessaan. Ei oikein pysy paikoillaan, vaan levottomana vaihtaa paikkaa jatkuvasti. Sillä on todella huono olla, enkä tiedä miten voisin helpottaa tilannetta.

Kaiken kukkuraksi sen vasta parantunut silmätulehdus tuntuu tekevän tuloaan uudestaan. Lisäksi aaltomaisesti tullut ja mennyt pään ravisteluoire on palannut jo useamman päivän riesaksi. Korvat sillä näyttävät kuitenkin siisteiltä, eikä ollenkaan tulehtuneen oloisilta. Tassut sillä ovat kuluneet puhki ja syötin muutaman päivän kipulääkettä Kujeelle kivuliaan olemuksen vuoksi. Eilen tassujen jo mentyä parempaan suuntaan lenkillä Kuje kuitenkin ontui spurttailunsa jälkeen muutaman askeleen, mutta ei kuitenkaan aristanut mitään tassuaan. Tänään Kuje kävi hieronnassa, jossa luottohierojamme huomasi Kujeen ohimoille/silmien yläpuolelle ilmaantuneet kuopat, joita ei kuukausi sitten viimeksi käydessämme ole ollut. Tämä saattaa olla oiretta jostain, ehkä liittynee kaikkeen muuhunkin oireiluun. Kuje ei myöskään perustanut päähän kajoamisesta, vaan piippaili minkä kerkesi ja vaikutti aristavan päätään, joten päätettiin jättää pää käsittelemättä.

Koitin tavoitella Kujetta hoitaneita neurologeja, jotta lääkityksen annosta olisi voinut pohtia uudestaan, mutta niin Yliopistollisen eläinsairaalan, kuin Finnoon Evidensiankin neurologit olivat lomalla. Soittelin läpi myös paikallista eläinlääkäriasemaa, Aistia ja Timo Talvion klinikkaa Helsingissä, mutta kaikki eläinlääkärit vaativat koiran tulemisen neurologiseen tutkimukseen, jotta he voivat tehdä omat johtopäätökset tilanteesta. Aistiin ja Talviolle aikaisimmat ajat menisivät jonnekin ensi viikkoon.

En tiedä mitä tehdä, mutta tiedän vaan, ettei tällaista koiran ahdinkoa voi kovin kauaa seurata vierestä. Haluaisin vain jonkun selvyyden tilanteeseen ja sitä kautta varmuuden sille, onko Kujeella mahdollisuutta oireettomaan tulevaisuuteen.


Kommentit

  1. Tsemppiä. Onko kujeen suvussa tai sisaruksilla mitään vastaavaa ollut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kujeen yhdellä siskolla on ollut poikkeavaa väsymistä ja nukahtelua esim. kesken treenien, mutta tämä ainoa "oire" heillä. Eli ei täysin vastaavaa ole ollut sisaruksilla tai sukulaisilla omien tietojeni mukaan.

      Poista

Lähetä kommentti