En ole ollenkaan päivitellyt blogin puolelle Ellin uudesta harrastuksesta, nimittäin vepestä! Tämä on varmasti tullut jäädäkseen, nimittäin ollaan molemmat Ellin kanssa niin fiiliksissä tästä touhusta. Vaikka vepetreenit ovatkin märkiä, pitkiä ja fyysisiä, niin koiralle kuin ohjaajallekin, ovat ne sitäkin antoisempia etenkin vettä ja uimista rakastavalle koiralle.
Elli on muutamien kertojen aikana oppinut rakastamaan vepetreenejä, vaikka treenaaminen ei sen kanssa ihan mutkatonta olekaan. Vepessä tarvitsee olla "apuhenkilöitä", jotka avustavat treeneissä, ja kokeissakin täytyy sietää avustajan läsnäoloa. Ellillä ihmisarkana koirana on ollut hiukan haasteita vieraiden ihmisten kanssa, kun vieraiden täytyy myös fyysisesti pitää koirasta kiinni esim. veneessä tai rannassa. Ellin arkuus on myös saanut taas ihmetystä osakseen. Eihän sen kultaisenanoutajana tulisi väistää vieraita ja sitä on varmaan vähintään pahoinpidelty tai ei ole ollenkaan sosiaalistettu, kerta se on arka ihmisiä kohtaan.... Treenaaminen kuitenkin on onnistunut, koska elementtinä vesi on Ellin mielestä parasta maailmassa. Yksissä treeneissä meillä oli mukana tuttu avustaja ja tekeminen oli sen myötä vielä 10 kertaa innokkaampaa ja estottomampaa. Kumpa vaan saisikin tutun avustamaan jokaisiin treeneihin näin alkuun.
Ollaan treenattu Kangasalan suunnalla, Onkijärvellä, Pirkanmaan noutajakoirayhdistyksen vepen alkeisporukan mukana. Muutama kerta olisi vielä tämän kesän alkeisryhmässä jäljellä, mutta valitettavasti päästään näillä näkymin enää vain yksiin vepetreeneihin Kujeen ja Ellin treeenien päällekkäisyyksien vuoksi.
Vepe on kaikille roduille avoin harrastus, mutta nöffejä ja lansuja lukuunottamatta koirien täytyy läpäistä soveltuvuuskoe, ennen varsinaisen kisauran aloittamista. Soveltuvuuskoe vastaa alokasluokan koetta liikkeiltään, pisteitä täytyy saada vähintään 75/100 päästäkseen läpi. Ollaan treenattu kaikkia soven- ja alokkaan liikkeitä osina tai kokonaisuuksina. Koiran muu harrastustausta on hyödyksi vepessä, etenkin nomea treenaavilla koirilla on ollut helppoa edetä kokonaisuuksiin, koiran osatessa esim. käskystä noutaa, uida eteenpäin jne. Ellillä on ollut hyötyä joistain tokokäskyistä, sekä noutotreenistä. Koiran täytyy myös pysyä rannassa hallinnassa vapaana, joten perustottelevaisuus täytyy olla kunnossa.
Alokasluokkaan (ja soveen) kuuluu neljä liikettä. Ne ovat veneestä hyppy 50 metristä ja uinti rantaan, esineen vienti veneeseen 30 metriin, veneen haku 30 metristä ja hukkuvan pelastus 30 metristä. Koiran täytyy tulla rantaan maalimerkkien välistä, joiden etäisyys toisistaan on vähintään viisi metriä. Käskyjä saa käyttää sovessa ja alokasluokassa enintään kuusi per liike. Kokeessa saa käyttää omaa avustajaa liikkeissä sovessa ja alokasluokassa. Virhepisteitä tulee esimerkiksi lisäkäskyistä (myös non-verbaalisista), koiran tullessa maalitolppien väärältä puolelta rantaan jne...
Elli on suorittanut kokeenomaisesti ainakin veneestä hypyn ja uinnin 50 metristä ja veneen haun rantaan ainakin melko läheltä kokeiden 30 metrin etäisyyttä. Nämä sujuvat jo sen verta hyvin, että uskaltaisin niiden puolesta mennäkin jo soveen. Vierasta hukkuvaa märkäpuvussa se ei myöskään ole vedessä paljoa arastellut, vaan hakee pelastusvietillään jo vähän kauempanakin rannasta hukkuvan takaisin rantaan. Ihan kokeiden etäisyyksistä ei olla taidettu vielä treenata, mutta uskon, että seuraavissa treeneissä voisi jo melkein kokeilla tätäkin kokeenomaisesti.
Esineen vienti on varmasti monelle koiralle se kaikkein vaikein liike ja sitä on vähän joutunut pähkäilemään Ellinkin kanssa. Rannasta se ei lähde vieraalle ihmiselle viemään esinettä, mutta minun ollessa veneessä ja kutsuessa tokon noudosta tutulla "tuo" -käskyllä, tuo kyllä esineen perille asti. Kokeissahan avustaja saa siis olla rannalla ja liikkeen voi tehdä myös näinkin päin, minun kutsuessa veneestä käsin. Ongelmana vain on Ellin jäätävä minun pelastusvietti, eikä Elli pysty esineen tuomisen jälkeen edes uimaan rantaan, kun yrittää vaan nousta veneeseen. Esineen saa myös antaa koiralle takaisin kokeissakin, kunhan sen on nostanut ensin veneessä ilmaan ja viime treeneissä sain Ellin keskittymään rantaan päin uimiseen pitämällä itse patukan toisesta päästä kiinni ja Ellin "vetäessä" venettä rantaan patukasta käsin. Näin se pystyi kontrolloimaan myös veneen rantaan tuloa ja minun pelastamista. Tämä olisi kokeissakin sallittua, koska liike päätty esineen ylös nostamiseen ja sen jälkeen saa käytännössä tapahtua melkein mitä vaan. Uskoisin tämän olevan meidän pelastus, ja liike voisi mahdollisesti alkaa toimimaan ongelmitta tätä vahvistaen. Toistoja tullessa enemmän, voisi myös vieraalle esineen vienti alkaa toimimaan.
Olen ollut ihmeissäni, miten vepen treenaaminen on ollut niin "helppoa" vesiviettisen koiran kanssa. Ei olla oltu kuin neljissä vepetreeneissä ja pohdin jo, josko sitä uskaltautuisi loppukesästä soveen ja sitä myötä kisaamaan. Pikkusen on erihelppoa, kun lukemattomat tunnit ja vuodet tokon treeniä, jonka jälkeen ehkä joskus uskaltaudun kokeisiin. Se on vaan niin helppoa tällaisessa lajissa - kun koira osaa, ei tarvitse itse osata.
Kommentit
Lähetä kommentti