Siirry pääsisältöön

Koiramaista eloa

Koiramaista eloa

Hae tästä blogista

Tuonnit

Hae linkki
Facebook
Twitter
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset

Fyhr's Maj - Maj

Bordercollie narttu

s. 12.5.2020

Ruotsintuonti Fyhr's kennelistä

Haltija: Tea Nevanpää

5 viikkoa, C: Alva Högkvist

8 viikkoa C: Tea

8vk

Hae linkki
Facebook
Twitter
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Tassuvaivoja

Kujeen elämä jatkuu vuoristoratamaisena seikkailuna, vailla tylsää ja tasaista vaihetta johon kerkeäisi kyllästyä. Kuje on ollut aika ahkera eläinlääkärikäynneissään loppuvuonna, kun marras-joulukuulle sattui kolme ell-käyntiä. Valitettavasti nämä kuukausittaiset ell-käynnit saivat taas eilen jatkoa... Kuje oli parin-kolmen päivän ajan nuollut tassujaan aika ahkerasti, mutta päällisin puolin ne näyttivät ihan normaaleilta. Eilen nuolemisen yhä jatkuessa päätin tsekata tassut kunnolla läpi samalla kun leikkasin kynsiä. Heti tarkemmin katsoessa huomasin, ettei kaikki ollut ihan ok. Kynnen tyvet olivat tummuneet ja kynsien tyvistä puski tummaa eritettä. Lisäksi kosketeltaessa tassut olivat kosketusarat. Myös ainakin yhessä varvasvälissä iho oli rikkinäisen ja ärtyneen näköinen. Sain onneksi Nekalan Evidensiasta ajan samalle iltapäivälle, sillä tassut tuntuivat kipeytyvän entisestään. Eläinlääkärissä tassut tutkittiin päällisin puolin ja tulehtuneen näköisistä kohdista otettiin n

Lopun alkua?

Tuijotan tyhjää ruutua. Välissä vilkuilen omalla pedillään rauhassa nukkuvaa Elliä ja mietin, miten nukkuva koira voikaan olla niin seesteinen. Mielessä olisi niin paljon ajatuksia, mutta niin vähän sanoja millä niitä sanoittaa. Sydän on täynnä huolta... Voihan...... spondyloosi. Elli oli puolitoistavuotias, kun aloin kiinnittää ensimmäisenä huomiota sen vaihtelevaan vireystilaan agilitytreeneissä. Noin joka toinen viikko treenit olivat hyvävireiset ja onnistuneet, mutta joka toinen viikko Elli saattoi muutaman kerran hypättyään alkaa kiertämään hyppyjä ja viretila laski. Aloin pelätä, että vastikää C/C -tuomion saaneet alkavan nivelreaktion lonkat rupesivat oireilemaan lyhyellä aikataululla. Samaan aikaan aloin kiinnittämään huomiota myös jäykkyyteen lenkkien jälkeen ja levolta noustessa. Kunnollinen herätys oireisiin oli, kun aina innoissaan treeneihin lähdössä ollut koira piiloutui makuuhuoneeseen sillä aikaa, kun pakkasin treenikassia valmiiksi illan treenejä varten. Lähipäivinä

Kun pilvilinna romahti

Täällä bloginkin puolella on tainnut useaan otteeseen toistua Loton kohdalla sanat "kunhan vaan pysyisi terveenä"... Kaikesta tahdonvoimasta huolimatta tälläkään kertaa arpaonni ei tuonut tervettä koiraa. Lotto ei ollut geenilotossa lottovoitto, vaikka kuinka olisin tahtonut niin toivoa ja uskoa. Jos palataan rutkasti ajassa taaksepäin, niin koko tarina selkiytyy paremmin. Neljän kuukauden iässä Lotto jäi kahden collien jalkoihin metsälenkillä. Itse satuin juuri katsomaan toisaalle, mutta ilmeisen hurjalta oli tämä tapahtuma näyttänyt. Lotto ei kuitenkaan ääntänyt ja jatkoi matkaansa normaalisti kuin mitään ei olisi tapahtunut, joten kerkesin jo huokaista helpotuksesta. Lenkin jälkeen kotipihassa Lotto kuitenkin tuli autosta ontuen vasenta etujalkaansa. Ontumista jatkui hetkittäin levon jälkeen muutaman päivän ajan ja varasin pikaisesti ajan ontumatutkimukseen ja välikuville. Ontumatutkimuksessa Lotto ei ontunut, mutta taivutuksissa ilmi tuli toistuva epämukavuus vasemmasta

Sisällön tarjoaa Blogger