SP3 ja 1/2 saikkua check!

Ellin selkäkuvista saapui virallinen lausunto kennelliitosta nopeasti. Odotettu SP3 tuli spondyloosin lausunnoksi, joiden lisäksi VA0 ja LTV0. Tuo LTV0 tuli yllätyksenä, sillä ell Anne Muhlen sanoin Ellillä on välimuotoinen ja liian pitkä ristiselkä (olettaen, että kyse juurikin ristiluusta). Noh, sillä nyt ei olisi kuitenkaan suurta merkitystä ollut Ellin tilanteeseen nähden ja tietenkin parempi näin. Tällä hetkellä Elli syö muutaman viikon kuurina gabapentiiniä hermokipuihin, Onsior-tulehduskipulääkettä ja lisäksi aloitettiin Cartrophen-pistokset, joihin sain tarvikkeet kotiin itse pistettäväksi jatkossa. Ellillä oli myös toinen korva tulehtunut, johon alkoi samalla antibioottitipat ja putsaukset.

Liikuttamisen osalta eläinlääkäri oli ehdottomasti sitä mieltä, että koiraa tulee liikuttaa hihnassa ja vapaana nyt "saikullakin". Riehumisleikit, umpihankilenkit, treenit ja muut rankat liikuntamuodot ovat nyt tauolla. Katsotaan niiden osalta sitten lääkekuurien jälkeen tilannetta uudestaan.

Kennelliiton eläinlääkäri Anu Lappalainen on ollut kiinnostunut Ellin selkätilanteesta ja olemme keskustelleet siitä sähköpostitse alusta saakka. Lausuttuaan Ellin kuvat hän mainitsi kyseessä olevan primaari eli perinnöllinen spondyloosi, jota esiintyy etenkin boksereiden joukossa. Ellillä luusillat myös yhtyvät nikamien alla ja Lappalainen mainitsi, että tätä jotkut eläinlääkärit kutsuvat termillä DISH ja sitä tavataan myös humaanipuolella. DISH:istä on kerrottuna suomeksi mm. tässä lisensiaatin tutkielmassa.

Elli on voinut tilanteeseen nähden hyvin ja nyt on tullut kuluneeksi jo viikko kipulääkekuuria ja saikkua. Ainoat havaitsemani oireet ovat ajoittainen selän tai lonkanseudun kirputtaminen. Se on täynnä energiaa ja lenkeillä koittaa hölmöillä hihnassa haastaen Kujetta leikkimään. Erikoista on, että sille on tullut pitkästä aikaa esiin tapa kantaa vastaantulevia keppejä suussaan, jota se teki kauan aikaa sitten nuorempana.

Olen pohtinut paljon meidän harrastusuran jatkoa ja tullut siihen tulokseen, että tehdään hyvänmielen tokoa niin kauan, kuin Elli sitä kestää oireettomana. Olen käyttänyt kuitenkin paljon vaivaa, aikaa ja rahaa Ellin koulutukseen ja tuntuisi turhauttavalta jättää homma kokonaan tähän. Ellistä tuskin tulee TVA:ta, mutta suunnittelin ilmoittavani sen kokeisiin heti antidopingvaroaikojen päätyttyä. Sillä on kuitenkin osaamista ja TK1 voisi tulla kohtuullisen helposti. En jaksa enää ajatella Ellin kanssa millintarkkoja suorituksia tai nipottaa makuuasennon parantamisesta paikkiksessa. Elli on kuitenkin hyvä ja osaava tokokultsu, joten haluan nauttia ainakin sen kanssa tokosta ja alokkaassa kisaamisesta. Voitaisiin jopa kokeilla rallytokokisoja, koska why not? En halua jäädä murehtimaan asioita, jotka olisin halunnut kokea Ellin kanssa, mutta en viitsinyt tai kerinnyt. Toivon, että saadaan nauttia vielä kauan yhdessä harrastamisen ilosta.

Iloittava uutinen on Kujeen tassujen paraneminen. Furunkuloosi on miltei hävinnyt, eivätkä kynsivallitkaan enää näytä tulehtuneilta. Kynnet ovat osittain edelleen kärsineen näköiset, mutta eivät tällä hetkellä vaikuta paljoa Kujetta vaivaavan. Kuje pääsi vihdoin myös tekemään tokoa varmaan reilun kuukauden tauon jälkeen, mikä toi meille molemmille paljon iloan aihetta arkeen. Kyllä tämä sairastelu tästä vielä iloksi kääntyy... <3


Kommentit